Bandeja, Vibora, Remate, Hook ja mitä näitä nyt oli…

Tenniksestä poiketen padelissa käytetään lukuisia erilaisia iskulyöntejä. Tenniksen pelaajalle iskulyöntipaikka merkitsee tyypillisesti aivotoiminnan lakkaamista ja pallon niittaamista vastustajan ulottumattomiin niin lujaa kuin mahdollista.

Padelissa tällainen aivojen sumeneminen kesken pallorallin ei ole tavoiteltavaa, siksipä nämä eri smash-vaihtoehdot olisi syytä opetella sekä teknisesti että taktisesti.

• Bandeja eli suomeksi ”tarjotin” on iskulyönti, joka lähtee kutakuinkin pään korkeudelta. Tarkoituksena on, että palloon tulee pelkkää alakierrettä. Hyvä Bandeja voi olla joko kovaa tai hiljaa lyöty, mutta se ei koskaan pomppaa seinästä korkealle. Vain harvoin Bandejalla tavoitellaan suoraa pistettä, mutta sillä rakennetaan tappopaikkaa.

• Vibora eli ”kyy” on teknisesti melko lähellä Bandejaa, mutta alakierteen lisäksi palloon lyödään sivukierrettä. Oikeakätiselle pelaajalle Bandeja on melko vaikea lyödä, jos joudut liikkumaan palloon sivuttain oikealle. Vibora sen sijaan on tällöin oikea lyöntivalinta. Oikeakätisen Vibora on hyvä sijoittaa B-ruudun pelaajan kulmaan, jolloin ulkosivukierre tekee pallosta hyvin vaikean puolustettavan.

• Rematesta on olemassa eri variaatioita, mutta teknisesti tämä on tennispelaajille luontainen lyönti. Suoraan lyötynä se on vastaa tekniikaltaan tenniksen iskulyöntiä ja yläkierteisenä lyötynä tenniksen kick-syöttöä. Suora smash pitää päästä lyömään aina melko läheltä verkkoa, ja se kannattaa suunnata kohtisuoraan kohti takaseinää ja toivoa, että vastustajat, eivät ehdi lähteä ajoissa juoksemaan kohti verkkoa poimimaan tätä lyöntiä.

• Yläkierre-Remate on edistyneellä tasolla tärkeä lyönti, jolla tehdä suoria pisteitä. Jos vastustajan lobbi jää vähänkään lyhyeksi, tämä lyönti suunnataan B-ruudusta B-ruutuun, noin metri syöttöristikosta sivuun, josta se pomppaa takaseinään ja yläkierre vie pallon sivuseinän yli ulos kentältä. Hyvän yläkierteen edellytys on selkesti itäinen ote mailasta sekä hyvä kyynärvarren kierto ulospäin. Pallon tulee iskuhetkellä olla myös melko takana pään yläpuolella.

• Hook-lyöntikin on hyvä osata, mutta jos sinulla on vikkelät jalat on ehkä parempi pyrkiä lyömään jokin edellä mainituista vaihtoehdoista. Hook pitäisi lyödä aina melko hiljaa ja täysin kierteettömänä jyrkkänä jompaankumpaan sivuseinään. Jos vastustajat tulevat lobbinsa perään puoleen kenttään odottamaan huonolaatuista iskulyöntiäsi, on hyvän hook-lyönnin puolustaminen hankalaa.

Hyvän padelistin repertuaariin kuuluvat kaikki yllämainitut lyönnit sekä niitten eri variaatiot. Pelaaminen itseään parempia padelisteja vastaan on aina hyödyllistä, sillä vaikka kuvittelit osaavasi nämä lyönnit hyvin, he hyödyntävät heikkouttesi välittömästi, ja tunnet itsesi kentällä idiootiksi. Mikä on kehittymisen kannalta tietenkin vain hyväksi.